Pikku puuhastelua

Viikko taas vierähtänyt lähinnä kokeesta toipumisen merkeissä.

Betten kanssa on tullut otettua hieman takapiha tottista. Lähinnä seuraamista namipalkalla. Oikea paikka ja suoruus alkaa pikkuhiljaa löytyä. Se on vaan niin vaikea nähdä itse, koska seuraa suorassa. Paikallaolon kanssa on myös edistytty. Tänään pysyi jo hienosti ja alkaa rentoutua maatessaan.

Cadon kanssa on vain leikitty jalkapallolla ja siinä sivussa muutamia liikkeestä istumisia ja eteenmenoja. Kumma juttu, että kyllä mä kotona osaan käskyt antaa niin, että liikkeet onnistuu, mutta kokeessa en.

Eilen kävin tekemässä nuorisolle jäljet Kuusistossa. Cadolle tein ensimmäisen kerran lähes terävän kulman. Cadon jäljen vanhetessa tein Bettelle taas n. 100m pitkän makkarajäljen. Hieman pelotti, kun näytti olevan muurahaisia liikenteessä. Olihan niitä joihinkin makkaroihin eksynyt, mutta ei ne tuntunut Betteä haittaavan. Hyvin pysyi tyttö jäljellä, tosin suurin osa makkaroista taisi jäädä syömättä. Sitä saa kyllä jarrutella aikalailla! Jäljen jälkeen otettiin keppitreeniä tiellä. Hyvin se ottaa kepit ja tuo ne mulle. Pureskelee tosin aikalailla, mutta eiköhän se siitä suttaannu ajan kanssa. Täytyy varmaan kokeilla jo seuraavalla kerralla keppejä jäljellä.

Cadon jana oli taas samanlainen kuin ennen, etenee sen 5 metriä ja pysähtyy ihmettelemään. Toisella lähetyksellä lähti reippaasti, mutta liina oli solmussa risussa ja pysäytti sen. Tyhmä minä, kun en sitä huomannut! Kolmannella lähetyksellä sitten onnistui ja lähti heti oikeaan suuntaan. Kepeillä ei taas oikein malta mennä maahan. Täytyy miettiä, kuinka sitä saisi vahvistettua. Terävässä kulmassa haki jälkeä melko pitkään. Annoin sen tehdä itsenäisesti töitä ja löytyihän se jälki viimein. Näitä siis treenataan jatkossa. Toinen hukka meinasi tulla, kun oli polun ylitys ja sitä polkua juoksi lenkkeilijä hieman ennen kuin lähdin Cadon kanssa jäljelle. Oikea jälki kuitenkin löytyi ja selvittiin kunnialla loppuun. Ihan hyvä, että noita häiriöitä tulee välillä treeneissäkin!