sunnuntai 3. elokuuta 2008

Jälkeä ja esineitä

Pakko oli käyttää ihanne olosuhteet jäljestämiseen hyödyksi. Pitkästä aikaa viileämpi päivä ja vettä oli sadellut koko yön ja vielä pitkin päivää.

Cadolle tein neljä janaa, joilla lyhyt jälki ja kepin alla ruokakippo. Bettelle uskaltauduin tekemään ensimmäisen oikean kulman. Jäljen jouduin aloittamaan uudestaan, kun onnistuin suunnistamaan suoraan maa-ampiaspesälle. Tallasin vielä esineruudun, johon kylvin kuusi esinettä takarajalle.

Bette pääsi ensimmäisenä jäljestämään. Lähetin sen nyt noin kolmen metrin päästä jäljestä. Vauhtia ei ainakaan puuttunut, mutta löysi hyvin jäljen ja rauhoittui jäljestämään, kun löysi namit. Keppejä ei vieläkään malta tuoda ilman erillistä käskyä. Mietintään nyt jäi, pitäisikö se kuitenkin opettaa menemään kepillä maahan. Kulma meni todella hienosti ja muutenkin jäljesti nyt rauhallisemmin.

Cado saikin aloittaa esineruudulla. Ei ilmeisesti heti huomannut mistä on kyse, koska nappasi ensimmäisen poikittain tallauksen ja lähti jäljestämään... Siinä se sitten polulla ihmetteli, että mitenkäs tämä jälki tähän päättyi. Kävin näyttämässä sille yhden esineistä ja lähetin uudestaan, jolloin hakikin hyvin kaksi esinettä. Kolmannelle lähettäessä Bette alkoi vinkumaan autossa, josta sitten Cado ottikin aikalailla häiriötä. Haki kuitenkin sen kolmannenkin kun "hieman" reippaammin komensin.

Bettellä ei oikein ole vielä hajuakaan koko esineruudusta. Käytiin ensin yhdessä katselemassa leluja ja yritin sitten lähettää sen etsimään. Sillä taitaa olla aika lyhyt muisti, kun unohti jo siinä välissä lelut ja jäi haahuilemaan etureunaan. Ja ei kun uusiksi näyttämään lelua. Tällä kertaa muisti riitti ja haki esineen tosi reippaasti. Sitten käytiin taas katselemassa seuraavaa lelua ja uusi lähetys. Nyt yllätti tuomalla sen kolmannen lelun, jota ei edes oltu käyty katsomassa. Siihen olikin hyvä lopettaa. Yllättävää kyllä, sitä ei lainkaan häiritse Cadon haukkuminen.

Vielä oli jäljellä Cadon janat. Eteni tällä kertaa janoilla hyvin. Vahvistin etenemistä sillä että lähdin itsekin heti liikkeelle. Muuten hyvää treeni, mutta otti kolmella neljästä takajäljen...

Muistilista seuraaviin treeneihin:
  • Bettelle namit harvempaan ja keppejä tiheämpään
  • Esineruutu kauemmaksi autosta (Bettellä tosin on aika kuuluva ääni...)
  • Tallaukset ruutuun vain pitkittäin

Lenkkitokoa

Eilen illalla iski inspiraatio lähteä koirien kanssa remmilenkille ja treenaamaan tokoa viereiseen puistoon. Eikun romppeet reppuun, reeniliivi päälle ja matkaan koko katraan kera. Taidan kyllä seuraavan kerran pakata sen liivinkin reppuun, kun tuntuu tuolla Bettellä kierrokset nousevan jo pelkästä treeniliivistä sen verran, että lenkkeily kolmen koiran kanssa meinaa olla hankalaa. Onneksi on se kuonopanta!

Puistoon rakensin ensimmäiseksi ruudun, jonne jätin Cadolle pallon palkaksi. Cado siis pääsi aloittamaan tällä kertaa. Ensin muutama kaukojen istumaan nousu. Palataan taas käsimerkin käyttöön ja tällä kertaa toimi hyvin. Tosin matka taisi olla vain kaksi metriä. Hetki maahan menon vahvistamista klikkerillä. Toimii hyvin, kunhan muistan pitää käskyn iloisena. Sitten ruudun (tai siis tötteröittten) kimppuun. Hyvin lähti ensimmäisellä lähetyksellä, mutta pysähtyi vasemmalle kulmamerkille ja ajatteli teurastaa sen. Ei kun muistuttamaan pallon olemassaolosta ja kaksi seuraavaa lähetystä menikin hienosti. Kolmas ilman palloa ja pysähdyksestä pallo. Neljännellä käskin pysäytyksen jälkeen vielä maahan ja siitä vasta palkka. Ihan hyvällä mallilla siis siihen nähden, että on taas tainnut mennä muutama kuukausi ilman ruututreenejä.

Bette pääsi seuraavaksi treenaamaan hieman seuraamista. Oli nyt tiiviimpi, mutta siitä poikittamisesta on vaikea sanoa. Ei nyt ainakaan ihan poikittain ollut. Kun nyt sitten tietäisi, kumpi on tärkeämpi korjata ensin, se suoruus vai tiiviys? Liikkeestä seisomista treenattiin takapalkalla. Pysähdyksestä sai vielä naminkin ennen patukalle vapautusta. Tässä meinaa vielä hiippailla, joten keskitytään jatkossa pysähdykseen. Bettekin pääsi treenaamaan ruutua. Vauhtia tuolla on aivan hirmuisesti ja hinku hakemaan lelua ruudusta aivan mahdoton.

Cadon kanssa otettiin vielä pari noutoa, kun oli sopivasti kerännyt kierroksia Betten treenatessa. Enpä ole tainnut koskaan nähdä tuolta koiralta niin nopeita ja tiiviitä kapulanpalautuksia kuin eilen!

Kismikin pääsi sitten lopuksi kiertelemään puiston puita ja oli aivan innoissaan. Kahden puuhun jääneen huuto vaan alkoi yltyä sellaiseksi, että kauhean kauaa en viitsinyt Kismiä juoksuttaa. Toivottavasti ei naapurit kauheasti häiriintynyt meidän treenihetkestä...

perjantai 1. elokuuta 2008

Toko kokeessa

Tuli sitten Cadon kanssa korkattua avoinluokka tokossa keskiviikkona. Olosuhteet ei olleet aivan otolliset, kauhea helle päivä ja polttava auringonpaiste vielä seitsemän aikaan illalla... Tavoitteena oli, että ohjaaja säilyttää toimintakykynsä koko kokeen ajan.

Paikalla makaaminen 9, oli ollut hieman levoton ja väänteli itseään lonkalta toiselle kun ohjaajat tuli piilosta. Seuraaminen taluttimetta 8, tosi hienoa seuraamista viimeiselle suoralle asti, jossa jouduttiin kulkemaan kohti kentän reunaa ja tuomaria. Siinä jätätti ja viimeinen täyskäännös meni pipariksi. Ilman sitä loppua olisi kuulemma ollut 10. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0, jäi seisomaan, käsky taisi tulla taas väärällä äänenpainolla. Luoksetulo 5, pysyi sentään istumassa, mutta hiljensi vain hieman vauhtia pysäytysmerkistä. Seisominen seuraamisen yhteydessä 7, otti pari askelta käskyn jälkeen ja kääntyi perään, kun menin sen taakse. Noutaminen 9, luovutuksessa väljyyttä ja hieman vino loppu perusasento. Mun mielestä ei olis pitänyt saada ysiä, kun tuli ravaten kapulan kanssa... Kauko-ohjaus 0, ei noussut istumaan ja ohjaajaan iski tässä kooma, enkä huomannut antaa toista käskyä. Tuskinpa olisi sekään toiminut. Estehyppy 7,5, jäi hypyn jälkeen seisomaan mutta istui toisella käskyllä. Loppu perusasento taas vino. Kokonaisvaikutus 7,5, nuo nollille menneet liikkeet vaikuttivat sen verran. Yhteispisteet 112,5, III-tulos ja 2. sija. Tuomarina oli Kari Kielo.

Ihan kivasti nollille menneitä liikkeitä lukuun ottamatta. Itse en ihan kamalasti jännittänyt kuitenkaan, eikä Cado ainakaan kauheasti tuntunut paineistuvan. Hiukan ehkä otti häiriötä yleisöstä, kun kaikki liikkeet kuitenkin suoritettiin kentän etureunassa.

Treeniä siis vielä vaatii, mutta eiköhän tässä taas jossain vaiheessa kokeeseen uskaltauduta uudelleen.

kuva: Sirpa Saari