maanantai 20. kesäkuuta 2011

Paluu "normaaliin"


Helatorstain aattona pentulauma pieneni taas kahdella. Ensimmäisenä tultiin hakemaan Elsa uuteen kotiinsa Hämeenlinnaan. Elsalla on kaverina shipperketyttö Hilda. Elsasta olisi tarkoitus tulla ainakin agilitykoira.

Bilgepump's Tilia "Elsa" om. Hanna-Riikka Johansson, Hämeenlinna

Illalla omaan kotiin haettiin myös vihreäpoika, jonka kutsumanimeksi tulee Akseli. Akselin uusi koti on vain muutaman kilometrin päässä, joten sitä varmaan tulee nähtyä useinkin. Akselillakin on koirakaveri, sekarotuinen Kata.

Bilgepump's Quercus "Akseli", om. Tiina Nurmi, Littoinen

Helatorstaiaamuna tuli Kata lastensa kanssa hakemaan Lilliksen kotiin. Lilliksellä on komea lauma tyrnäväläisiä maatiaiskanoja ja muutama silkkikana odottamassa paimentajaa. Seuraksi löytyy myös kaksi kissaa ja Nessi-koira.

Bilgepump's Malus "Lillis", om. Katriina Huovinen, Vihti

Kotiin siis jää Betten esikoispoika Buntta. Jälkeä ja agilitya olisi Henkalla ainakin tarkoitus harrastella.

Bilgepump's Acer "Buntta", om. Henrik Ragnell, Littoinen

Kaksi viikkoa eletiinkin suht rauhassa vain Buntta ja Oskari pennuista kotona. Viime keskiviikkona tuli Lillis viikonloppu hoitoon, kun Kata ja Juha matkasivat Wieniin puukiipeilyn euroopanmestaruuskisoihin. Mamma-koira ei ollut heti alkuksi kauhean onnellinen yhden pennun paluusta. Tottui kuitenkin nopeasti ajatukseen. Pojat olivat sitäkin innostuneempia siskon tulosta ja aikamoista rallia täällä sitten muutama päivä käytiinkin. Lilliksen tulon myötä lopetti Bettekin vihdoin peräkammarinpoikien imettämisen.

Eilen sunnuntaina tuli sitten Eeva hakemaan Oskarin kotiin Hattulaan. Oskarillahan on seuranaan kolme vanhempaa koiraa ja kesällä tulossa vielä lampaita ja mahdollisesti kanojakin. Matka oli kuulemma meennyt hyvin ja uudessa kodissaankin oli Oskari heti tehnyt tutkimuskierroksen ja kelpuuttanut kodikseen.

Tänään lähtee vielä Lillis takaisin kotiinsa, joten mekin päästään vihdoin totuttelemaan normaaliin elämään omassa porukassa. Kunnes juhannuksen jälkeen tulee Puuki hoitoon...

Pentuset ovat kaikki sopeutuneet hienosti uusiin koteihinsa. Omistajat ovat kaikki olleet hyvin tyytyväisiä pentuihinsa. Riiviöitä ovat kuulemma kaikki, mutta niinhän sitä belgipennun kuuluu ollakin.



tiistai 31. toukokuuta 2011

Kaikilla pentusilla kodit!

Perjantai aamuna pyörähdettiin Liedossa eläinlääkärissä tarkastuksessa ja sirutuksessa. Pentuset olivat kaikki erittäin reippaita. Hieman protestoivat vastaanotolla ahtaassa häkissä oloa, mutta eipä niitä viitsinyt sinne päästää vapaanakaan seikkailemaan. Kaikki olivat hyvässä kunnossa. Poikien kalleudet tosin vielä hieman piiloittelevat, mutta ei kuulemma ole vielä syytä huolestumiseen. Vihreä poika oli ainoa, joka hieman kovaäänisemmin ilmoitti mielipiteensä sirutuksesta. Muut olivat aivan hiiren hiljaa.

Puolen päivän jälkeen Nina jo soittikin tulevansa hakemaan Betulan kotiin. Eihän se auttanut kuin porhaltaa Linnanpuistosta puukiipeilyn SM-karsintoja katsomasta kotiin lähettämään oma "puuntaimi" maailmalle. Onneksi ei mene Maskua kauemmaksi, joten on lyhyt matka käydä katsomassa! Pentuvarauksenkin taisin jo tehdä, jos Nina meinaa sillä joskus pennut teettää. Olisihan se hienoa, että Nina pystyisi vielä jatkamaan pitkään vaalimaansa narttulinjaa.

Bilgepump's Betula (ei vielä kutsumanimeä) om. Nina Vorselman, kennel Clea's, Masku

Illalla tulikin sitten Laitisen Mirja ja Jyrki valitsemaan itsellensä uroksen. Pitkällisen pohdinnan jälkeen päätyivät keltaiseen urokseen, jonka kutsumanimeksi tulee Puuki. Puuki muutti Nurmijärvelle belgineiti Siskan (C.I.B. FI & S & N & NORD CH JK3 EK3 HK1 TK2 Marmara Rocket Queen) pikkuveljeksi. Puukille on suunnitteilla ainakin PK-ura.

Bilgepump's Fagus 'Puuki', om. Mirja Laitinen, Rajamäki

Bette suhtautui yllättävän rauhalliseti pentujen lähtöön. Muutaman kerran illan aikana nuuskutteli jäljellä olevat tarkkaan läpi, mutta ei muuten tuntunut etsivän "kadonneita" pentuja.

Lauantai aamuna käväistiin jäljellä olevan porukan kanssa mökillä. Hienosti meni sekä matkat että perillä olo.

Pääsin hetkeksi seuraamaan kiipeily SMiä, mutta taas piti lähteä kesken kisojen kotiin ottamaan vastaan seuraavaa pennun katsojaa. Ahokkaan Eeva tuli katsomaan vapaana olevia uroksia. Sinttis valloitti taas yhden sydämen heti ensi silmäyksellä, joten Oskari-poika muuttaa parin viikon päästä Eevan loman alkajaisiksi Hattulaan. Siellä sillä onkin reilusti tilaa temmeltää maaseudun rauhassa kolmen koirakaverin ja kesällä tulevien lampaiden ja mahdollisesti kanojenkin kanssa. Oli lähellä, ettei kaupan ehdoksi tullut, että muutetaan koko porukka mukana ;). Oskarin olisi tarkoitus tulevaisuudessa harrastaa ainakin agilityä.

Bilgepump's Alnus "Oskari", om. Eeva Ahokas, Katinala

Quercus (vihreä uros) ja Tilia (pinkki tyttö) tullaan huomenillalla hakemaan omiin koteihinsa ja Maluskin (lila tyttö) jo torstai aamuna. Kyllä taitaa sitten talo tuntua tyhjältä ja hiljaiselta...

Kotiin jää siis lopullisesti punainen uros, Bilgepump's Acer "Buntta". Kuvia joskus toiste...

torstai 26. toukokuuta 2011

Nimiarvonta suoritettu

Pakkohan nuo pentuset oli nyt sitten nimetä lopullisesti, kun huomen aamulla olisi eläinlääkärintarkastus ja sirutus kello 8. Tyttöjen viralliset nimethän olivat jo selvillä, mutta poikien kesken päädyttiin nimeämään ne aakkos- ja syntymäjärjestyksessä.

Eli saanko esitellä, Bilgepump's lehtipuut:

punainen uros - Bilgepump's Acer (vaahtera)
sininen uros - Bilgepump's Alnus (leppä)
keltainen uros - Bilgepump's Fagus (pyökki)
vihreä uros - Bilgepump's Quercus (tammi)
musta narttu - Bilgepump's Betula (koivu)
lila narttu - Bilgepump's Malus (omena)
pinkki narttu - Bilgepump's Tilia (lehmus)

Hmmm, niin ne meni samassa järjestyksessä näköjään nartutkin ;)

Kuvat olisi tietysti olleet tähän kivat... Huomenna onkin pakko saada kaikista yksittäiskuvat otettua, kun yksi pojista lähtee illalla omaan kotiinsa Nurmijärvelle. Musta narttukin varmaan jo muuttaa viikonlopun aikana Maskuun Betten kasvattajan luokse. Nyyh! Niin ne lapset lähtee maailmalle... :(

maanantai 23. toukokuuta 2011

Kaksi urosta vielä vailla kotia!


Kahdelta pojalta puuttuu vielä kodit. Tiedustelut 0405071184/Kati tai 0403564420/Henkka.

Ihanaa loma!



Pakko oli pyytää töistä vapaaksi tämä viikko, jotta olisi hieman paremmin aikaa touhuta pentujen kanssa. Henkallekin hieman helpotusta monen viikon hoitoprojektiin. Tiedän kyllä nyt, että jos tähän hommaan vielä toiste ryhdytään, niin pidän loman vasta viimeisillä viikoilla, kun pentuja kanssa pystyy jotain touhuamaankin.

Kuorolaulu alkoi tänään onneksi vasta 5.45. Eilenhän septetti aloitti äänenavaukset jo 4.13... Aamu alkoikin pentusilla pihalla kaatosateessa. Eivät kyllä pahemmin välittäneet, vaikka uitetuilta rotilta näyttivätkin sisälleoton aikaan.

Illalla olikin tyttöjen aika päästä kokeilemaan remmissä kävelyä.

Elsa (siis "pinkki" tyttö) sai aloittaa kierroksen. Pienellä houkuttelulla lähti mukaan tiellekin asti. Ohi ajanut auto hieman ihmetytti, mutta ei sentään mitään paniikkia saanut. Pyöräilevästä lapsesta ei välittänyt ollenkaan. Takapihalla leikittiin lopuksi pallolla ja vetonarulla. Narun jopa tuo takaisin, kun hiukan houkuttelee.

"Lila" tyttö kulki kuin olisi koko elämänsä remmissä kävellyt. Tosin koitti jo välillä roikkua remmissä ja housunlahkeissakin kiinni. Leikkiessä tuo narun takaisin revittäväksi, eikä edes mene kovin kauaksi voitettuaan lelun itselleen.


"Mustalle" tytölle osuikin eniten erikoisuuksia matkalle. Seuraa kyllä mukana mukavasti, mutta aikalailla saa itse pitää ääntä, ettei lähde omille teille tutkimusmatkalle. Vastaan tuli vieras koira, joka yritti hieman ärhennellä. Mustis vain istui ja katseli koiran perään. Liikkuva autokaan ei aiheuttanut mitään reaktiota. Taitaa siis olla nartuista kaikkein rohkein! Eihän se eilenkään juurikaan reagoinut rämisevän purkin pudottamiseen.

"Vihreä" poika pääsi tänään uusinta kierrokselle, kun ei eilinen remmissä kulkeminen oikein ottanut sujuakseen. Sama homma tänään, jos remmi on mulla kädessä ei lähde mukaan, istua jököttää vain paikoillaan. Panta kaulassa ja remmi maassa tulee kyllä mukana ja leikkiikin hienosti, mutta kun remmi hiukankin kiristyy tulee stoppi. Aloitettiin sitten "imutus"-seuraamisharjoitukset juustopalan voimin ja näin kulkeekin hyvin mukana. Vapaana kyllä seuraa mukana mukavasti. Jostain syystä ei vain tunnu tykkäävän pienestäkään paineesta kaulassa.

Hienojahan nuo lapset ovat kaiken kaikkiaan. Kuusi seitsemästä kuitenkin käveli jo ensimmäisellä kerralla remmissä kuin vanhat tekijät! Henkka harjasi tyttöjen lenkkeilyn aikana koko porukan ja olivat kaikki käyttäytyneet hienosti. "Vihreä" poika oli jopa kivunut takaisin syliin kerjäämään lisää harjausta :).

Toivottavasti huomenna olisi kaunis ilma, niin lähdetään koko porukan voimin käymään mökillä.

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

"Isukki" kävi kylässä

Tuula ajeli tänään Kouvolasta Fredin ja pentusten puoliveli Fritzin kanssa pentusia katsomaan. Samalla hän myös "testasi" pennut. Hyvin tasaiseksi porukka osoittautui myös pentutestissä. Punainen ja keltainen uros olivat hieman itsenäisempiä ja pinkki narttu osoittautui räminäosiossa hieman muita pehmeämmäksi. Kiva se oli nähdä, että testi vastasi hyvinkin omaa näkemystä pennuista. Tosin vieläkään se ei selkeyttänyt kuvaa siitä, kuka pojista jää kotiin...
Puoliveli Fritz (Mustantuulen Voodoo) leikkii pikkusisko Elsalla (Bilgepump's Tilia)


Ei se ihme ole, että "sinttiksen" häntä nousee selänpäälle, kun ne geenit tulevatkin molemmilta puolilta ;)

"Isi" ja lapset (etsi kolme pentua kuvasta)

Illalla pääsivät pojat vielä yksitellen kokeilemaan remmissä kävelyä.

"Vihreä" ei oikein innostunut ajatuksesta, että pitäisi mennä sinne minne mamma haluaa, vaan olisi mieluiten mennyt omia suuntiaan. Eiköhän se siitä lähde sujumaan, kun harjoitellaan. Leikkiessä vetolelulla aloittaa heti aikamoiset ärinät ja kun lelun voittaa lähtee omille teilleen. Vaihtoi kyllä narun sujuvasti palloon ja päinvastoin.

"Keltainen" kulki heti kuin vanha tekijä :). Käytiin asfaltilla asti, eikä kaivonkansikaan paljon hetkauttanut. Leikkiessä meinasi tulla ongelma, kun pallo suussa ei oikein voinut tarttua naruun. Eikä kyllä naru suussa saanut oikein pallostakaan otetta... Osasi muuten tehdä isomman tarpeensakin remminpäässä!

"Punainen" vaati hieman enemmän houkuttelua aluksi, mutta samainen "kierros" saatiin kyllä tehtyä kuin "keltaisen" kanssakin. Leikkii hyvin sekä pallolla että narulla. Ja osasi tehdä molemmat tarpeensa kytkettynä ;).

"Sininen" poika myös vaati aluksi hieman houkuttelua, jotta kuljettiin samaan suuntaan. Hienosti lähti kuitenkin remmeily sujumaan. Leikkiessä yllätti positiivisesti, kun vetonarun voitettuaan toi sen houkutellessa takaisin revittäväksi. Pallonkin kanssa tuli kohti. Hieno mies siis!

Niin että oliskohan se sitten sininen? Tai punainen? Vai ehkä keltainen? Mut on siinä vihreessäkin jotain kiehtovaa...

Huomenna olisi sitten tyttöjen vuoro päästä "kävelylle"!

lauantai 21. toukokuuta 2011

Iltahepuli

Hiukan on jäänyt blogipäivitykset vähälle töihin paluun jälkeen. Iltaisin ei vain ole aikaa, eikä oikein jaksakaan tänne kirjoitella.

Pentuset kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia. Todella tasaiselta pentue tuntuu varsinkin luonteiden osalta. Vaikea noista on valita se kotiin jäävä uros...

Tytöillä on jo kaikilla omat tulevat kodit. Kaksi poikaa olisi vielä vailla omaa aktiivista ja mielellään harrastavaa kotia. Jos siis tiedät jonkun, joka kaipaisi maailman ihaninta groenedaelia, niin vinkatkaa ;)

Sisäinen Renny Harlin heräsi jällen ja sain aikaiseksi pienen videopätkän tiistai-illan iltahepulista. Ikää pennuilla on siis kahta päivää vaille kuusiviikkoa.

perjantai 13. toukokuuta 2011

Tuloksia ulkomailta


Ja toinen kadonnut uusintaan...

Pentusten isän puoliveli, Groguard Chaos of Dark Nebulae, on suorittanut Kanadassa suojelun ykkösluokassa koulutustunnuksen SchH1

Kadonneita postauksia

On tämä tietotekniikka ihmeellistä! Pari viimeistä postausta on kadonnut jäljettömiin. Yritetäänpä laittaa eilen lähetetty video uudestaan...





perjantai 6. toukokuuta 2011

Ensimmäinen ulkoilu


Meidän pentuset olivat kuin Korkeasaaren leijonanpennut - pääsivät tänään ensimmäisen kerran tutustumaan ulkomaailmaan. Reippaasti käyttäytyivät kaikki. Osasivat jopa pissiä ja kakkiakin pihalle! Nurtsi vaan taitaa olla jo liianpitkä, kun välillä näyttivät kompastelevan ruohonkorsiin ;)

Tässä pari videonpätkää ja muutama kuva.






Melkein kaikki samassa kuvassa. "Veikka" taisi olla taas omissa seikkailuissaan.


Punainen uros

Pinkki narttu

Kyllä meistä vauhtia jo löytyy!

Ja painiakin osataan...

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Morbro Cado 7-vuotta


Cadolle on tainnut pentujen tulo olla melko stressaava kokemus. Bette ei ole oikein tykännyt, kun morbro on koittanut käydä kurkkaamassa pentulaatikkoon, joten Cado on todennut, että on parempi sitten pysyä poissa koko olohuoneesta. Nauttinut se on kuitenkin siitä, että pääsee yksin lenkille, mökille ja "mummolaan". Leikkikaveria tosin ei ole hetkeen ollut, mutta muutaman viikon päästähän niitä on sitten useampia ;) .

Tällä kertaa jää valitettavasti synttärimaksalaatikot syömättä, kun poikaparalla on ollut vatsa "hieman" löysä muutaman päivän. Siksi ei sitten suunnitellulle synttärijäljellekään lähdetty. Mutta juhlitaan sitten myöhemmin urakalla, kun pojan vatsa on parempi!

torstai 28. huhtikuuta 2011

3-viikkois synttärit


Synttäriaamun kunniaksi pentuset saivat kaulaansa uudet pannat. Vihdoin on kasvettu sen verran, etteivät ne ole aivan liian isot. Illansuussa pennut saivat ensimmäisen kerran maistella jauhelihaa. Hyvin alkoi pienten alkuihmettelyjen jälkeen maistumaan kaikille. Lopuksi vielä otettiin synttärikuvat kaikista. Hieman on vielä koulutus näköjään kesken, kun ei tuo paikallaan istuminen ottanut onnistuakseen. ;) Eikä ne ihan aina osaa mennä sanomalehden päälle pissallekaan...

Tässäpä jokaisesta omat kuvat.

Punainen poika

Sininen poika

Lila tyttö

Keltainen poika

Vihreä poika

Musta tyttö

ent. Harmaa nyk. Pinkki tyttö

Maanantaina kävi ensimmäinen Bettelle vieras ihminen katsomassa pentuja. Bette ei ollut siitäkään moksiskaan. Antoi myös Raisan 1,5-vuotiaan Saaga-tyttären ihastella ja silitellä pentuja. Kyllä täytyy olla ylpeä noin hienosta mammakoirasta!

Omaan Saaga-"serkkuun" pentuset olivat yhteydessä Mesen kautta ;)


Siis Katin veljen lapset Dublinista olivat pääsiäisen vietossa isovanhempiensa kanssa Lapissa ja Jyväskylään palausuttuaan halusivat nähdä pennut webbikameran kautta. Eihän siinä muu auttanut, kuin iskeä koko läppäri pentulaatikkoon, kun siinä on kiinteä kamera. ;) Nörttejä jo melkein heti synnyttyään...

lauantai 23. huhtikuuta 2011

Kylläpä ne kasvaa nopeaan


Kaksiviikkois synttäreiden kunniaksi pentuset alkoivat kömpimään huterille jaloilleen ja silmätkin aukesivat kaikilta. Päivä päivältä ne liikkuvat paremmin ja nyt on parina päivänä ollut jo havaittavissa pientä leikin yritystä. Heikohko tasapaino hieman haittaa vielä kisailua!


Muutama on jo yrittänyt kiivetä pentulaatikon matalalle sivulle kurkkimaan suurta maailmaa. Tänään oli jo laitettava salpakin paikoilleen, että saa seinän nostettua ylös, etteivät karkaa sillä välin kun ollaan poissa kotoa. Muovimatollakin ovat saaneet vuorotellen käydä, mutta siinä ei vielä horjuvat jalat oikein pidä. Kai sitä saa kohta rakennella niille isompaa "aitausta", jotta pääsevät laajemmin liikkumaan. Nyt jo odottaa sitä aikaa, että pentuset pääsevät pihalle! Takapiha on tosin vielä siivoamatta ja aidan alareunaan pitäisi kehitellä jotain estettä, ettei tarvitse sitten pentuja naapureiden pihoilta metsästellä.


Äänenkäyttöäkin jo kovasti harjoitellaan. "Punainen" uros sai eilen illalla aikamoisen naurun aikaiseksi yrittäessään ulvoa! Onnittelut vaan sille, joka sen tulee omaksensa saamaan... ;)


Bette jaksaa edelleen hyvin huolehtia lapsukaisistaan. Saapa nähdä kuinka käy, kun ikenissä jo pilkottavat hampaat puhkeaa... Kynnetkin tuli pentuleilta leikattua alkuviikosta ensimmäistä kertaa. "Harmaa" narttu oli ainoa, joka meinasi ihan kunnolla protestoida toimitusta. Taidan jo alkaa toistamaan itseäni, mutta aivan uskomatonta on seurata pentusten kehitystä. Mitään ei oikein meinaa saada tehdyksi, kun sitä vain istuisi pentulaatikon reunalla seuraamassa kääpiöiden hortoilua. Onneksi on vielä viikko lomaa jäljellä! Mitenhän sitä malttaa ollenkaan töihin enää palata???

Hyvää pääsiäistä kaikille!

torstai 14. huhtikuuta 2011

1 viikko täynnä...

... pentusten tuhinaa ja vinkunaa.

Kaikki on mennyt aivan uskomattoman hienosti! Viimeiseksi syntynyt "harmaa" tyttö tosin aiheutti pientä huolestumista, kun paino ei parina päivänä noussut aivan samaan tahtiin muiden kanssa. Ei siitä kuitenkaan varsinaisesti hätääntynyt, kun se kuitenkin oli kokoajan pirteä ja reippaasti imemässä. Sitä vaan meinaa näin ensikertalaisena murehtia turhiakin...

Eija kävi tänään katsastamassa, että pennuilla on oikeasti kaikki hyvin. Ja hyvin pulskiksi lapsukaisia kehui! Hienosti suhtautui Bettekin vierailijaan. Mitänyt haukkui eteisessä pystyyn, mutta hyvin päästi kuitenkin pantuja katsomaan, eikä hermostunut, vaikka Eija pentuihin koskikin. Hieno mamma kaiken kaikkiaan!

Mustien kuvaaminen vaan on niiiiiiiiiiin vaikeaa. Kamerassa kuvat näyttää ihan hyviltä, mutta kun ne koneelle siirtää, niin kovin montaa käyttökelpoista ei jäljelle jää. Laitetaan nyt kuitenkin lisää pentusaastetta, vaikka eivät täydellisiä otoksia olekaan.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Videopätkä perjantailta

Eli pennut vajaan vuorokauden ikäisiä. Mamma palaa pisulenkiltä.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Lapset laskettu

Ja punnittu ja syynätty nyt hieman tarkemmin. Painoa on nyt kaikille tullut lisää. Erot ovat tasoittuneet entisestään.

Tässä lista tuntomerkeistä syntymä järjestyksessä.

Punainen, uros, molempien takajalkojen varpaat valkoiset

Sininen, uros, valkoista rinnassa, kannukset, takavarpaat valkoiset

Lila, narttu, valkoista rinnassa, kannukset, varpaiden kärjet valkoiset

Keltainen, uros, pieni valkoinen rinnassa, kannukset, kaikkien varpaiden kärjet valkoiset

Vihreä, uros, iso valkoinen rinnassa, vasen etu- ja molemmissa takajaloissa hiukan valkoista

Musta, narttu, kannukset, takavarpaat valkoiset

Harmaa, narttu, pieni valkoinen rinnassa, kaikissa varpaissa valkoista


Eilen yritettiin saada pennuista yksittäis kuvia, mutta ei ne oikein onnistuneet. Ehkä tässä lähipäivinä onnistuttaisiin siinäkin.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Pennun tuoksua


Jos nyt raaskisi hetkeksi irrottautua pentulaatikon reunalta ja saada tännekin vähän enemmän tekstiä. Vaikeaa kyllä on, täytyy tunnustaa!

Betten lämpö oli keskiviikkoiltana 36,7, joten pystyi päättelemään, että pentusia voisi alkaa odottelemaan vuorokauden - parin sisään. Torstaiaamuna oli kuitenkin niin rauhallinen, että uskalsin lähteä töihin. Henkka soitti yhdeksän aikaan, että Bette petaa vuoronperään sohvassa ja pentulaatikossa. Niinpä päätin lähteä ruokatunnilta kotiin.

Kotiin päästyäni Bette oli selvästi rauhoittunut, ja aloin jo epäilemään, ettei pennut vielä sinä päivänä syntyisikään. Iltapäivällä Bette alkoi kuitenkin pyytämään vähän väliä ulos. Seitsemän aikaan alkoi läähätys ja raivokas petaaminen pentulaatikossa. Soitin jo kätilö-Eijalle, että kohta varmaan alkaa pentuja tulemaan. Hieman jälkeen kahdeksan ensimmäinen urospentu syntyikin. Taisi iskeä lievä paniikki sekä synnyttävään äitiin, että minuun. Bette koitti pedata pentua piiloon ja jouduin turvautumaan puhelinkonsultaatioon. Sain katkaistua pennulta napanuoran ja siinä vaiheessa Bettekin asettui makuulle. Ilmeisen hienosti luonto osaa hoitaa asiansa! Kun pentu pääsi nisälle oli kuin lamppu olisi syttynyt Betten päässä ja loput pennuista osasikin hoitaa hienosti itse. Kaksi seuraavaa pentua, uros ja narttu, syntyivät aivan perä jälkeen. Hyvä, että ennätin merkkausnauhan kaulaan solmimaan, kun seuraava oli jo ulkona. Pienen tauon jälkeen syntyi taas kaksi urosta melkein peräkanaa. Viidennen pennun syntyessä Eijakin sitten pääsi paikalle. Onneksi Bette osasi hoitaa asian niin hienosti, että apua ei edes tarvittu. Kuudetta pentua sitten odoteltiinkin jo puoli tuntia. Nartun synnyttyä alkoikin jo vaikuttaa siltä, että siinä se sitten oli. Sain läheteltyä tekstiviestejäkin jo maailmalle, että neljä urosta ja kaksi narttua tuli. Kunnes sitten melkein tunnin päästä Bette alkoi taas ponnistamaan. Luultiin ensin niitä vain jälkipoltoiksi, mutta tihenevästä tahdista saattoi sitten päätellä, että pentuhan sieltä oli tulossa. Kolmas narttu sieltä sitten tulikin maailmaan takapuoli edellä. Puoli yhdeltätoista oli koko urakka ohi.

Henkka käytti jonkin ajan päästä Betten pissalla ja minä vaihdoin sillä aikaa pentulaatikkoon puhtaan alusen. Sinne sitten pääsi tuore äiti hoivaamaan pentujaan. Kaikki pennut olivat hyvin reippaita ja heti tunkemassa nisille. Monella on hieman valkoista varpaissa. Helpottaa ainakin kynsienleikkuuta, kun on myös vaaleat kynnet! Neljällä pennulla on takakannukset, jotka aikaisemmin on belgeiltä poistettu. Nykyään sitä ei enää saa eläinsuojelulain mukaan tehdä, joten niiden kanssa on vain elettävä. Toivottavasti eivät aiheuta harmia tulevaisuudessa... Painoiltaan pennut ovat aika tasaisia, pienin (uros) painoi 365g ja isoin (narttu) 415g.
Melko samassa oli paino pysynyt ensimmäisen vuorokauden. Toivottavasti lähtevät jo huomenna nousuun.

Onhan tämä hienoa saada seurata vierestä uuden elämän syntyä ja pentujen kehitystä. Bette on osoittautunut aivan mahtavaksi äidiksi. Pitää hyvää huolta pennuista. Pissalenkiltä on aivan mahdoton kiire takaisin pentujen luokse! Nyt on kyllä itsekin palattava pentulaatikolle, tulee jo vieroitusoireita ;) .

Pennut syntyivät!!!

Bette synnytti 7.4. klo 20 - 22.30 4 urosta ja 3 narttua.

perjantai 25. maaliskuuta 2011

Masu kasvaa ja kasvaa ;)

Betten masu kasvaa jo silmissä. Alku viikosta siirryttiin jo kolmeen ruokintakertaan päivässä. Tuleva mamma syö hyvällä ruokahalulla. Ei tarvita enää maksalaatikoita ja muita herkkuja, että saataisiin ruoat menemään alas kurkusta. Ihan reippaasti lenkeillä kulkee, mutta Cadon leikkiin kutsuista ei enää kauheasti perusta. Hieman reilu kaksi viikkoa olisi vielä osotusaikaa jäljellä.

Pentulaatikko tarpeet hankittiin jo muutama viikko sitten. Tänään vihdoin saatiin aikaiseksi kasatakin se. Jätti-Rätistä löytyy tukevahkoa, enstex-pohjaista teddyä, josta tein alustan pentulaatikkoon. Toinen, vaaleansininen, saa odottaa seuraavaa ompeluinspiraatiota.


Toivottavsti kuva näkyy myös "ei-facebook"-ihmisille. Kännykällä otettu ja viestinä FB:hen lähetettynä jää näköjään aika pieneksi... Mutta eiköhän tuosta lootasta vielä tule kuvia otettua ihan oikeallakin kameralla. ;)

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Penneleitä tulossa!!!!!!!!

Tänään sitten päästiin vihdoin ja viimein neljän viikon tuskaisen odotuksen jälkeen ultraan. Ensimmäinen pentu tulikin heti näkyviin, kun skanneri (tai mikä sitten onkaan) laitettiin Betten mahalle. Ja toinen, ja kolmas, ja neljäs ja... Aikamoinen vilske siellä eläinlääkärin mukaan käy, eli odotettavissa olisi ainakin kuusi pentua ;).

Ja tottakai saatiin sitten mukaan ultrakuvakin. Hieman epäselvähän se on, mutta kyllä siinä yläreunassa sikiöpussi ja pentu näkyy.


Nyt sitten alkaa viiden viikon odotus, että saadaan pennelit maailmaan! Pelkkää odottamista *huokaus*.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Odottavan aika on pitkä...

Päivitellään nyt vähän väliaika kuulumisia.

Saatiin sitten tietää, että Betten proge silloin astutuspäivänä olikin vain 1,7, eli aivan turhan matala tiinehtymisen suhteen. Niinpä Jyväskylässä vietetty aika venähtikin sitten sunnuntaihin saakka. Tällä kertaa Fredi oli hyvinkin innokas, eli ilmeisesti oli sitten otollisempi aika. Bette oli tällä kertaa enemmänkin sitä mieltä, että hänen kimppuunsa ei tuolla asenteella tulla, mutta antoi sitten kuitenkin astua. Toivottavasti tuloksellisesti!

Nyt sitten ollaan kovasti odoteltu merkkejä mahdollisesta tiineydestä. Perjantai-iltana neiti hieman yökkäili iltalenkillä ja tänään jätti aamuruokansa syömättä. Heijaa! Ilkeäähän se on iloita toisen heikosta olosta, mutta hieman alkaa toivo herätä. Onhan sillä muutenkin käytös muuttunut. Selvästi on rauhallisempi kuin ennen, mutta on kuitenkin alkanut vahtimaan pihaa. Ennen ei ole välittänyt ohikulkijoista, mutta nyt pitää kaikki ilmoittaa. Ja silmissä on jotenkin erilainen katse kuin ennen... Kunpa ei olisi pelkkää toiveajattelua! Ultraan on varattu aika ensi viikon maanantaiksi (7.3.). Viikko siis pitäisi vielä jaksaa kituuttaa epätietoisuudessa. :/

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Bette < 3 Fred

Eilinen turha pakkasessa odottelu, hotellissa vietetty yö ja aamupäivän Anjalan eläinlääkärillä käynti ja uuden progetestin otto palkittiin sitten puolenpäivään aikaan, kun Fred suostui astumaan Betten. Tai no, Bette osasi pysyä poissa nojailemasta lumihankeen ja sai pidettyä häntänsäkin kurissa.

Nyt sitten odotellaan Jyväskylässä progetestin tuloksia, että mennäänkö uusinta kierrokselle jo huomenillalla vai vasta perjantaina.

Peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin!

lauantai 22. tammikuuta 2011

Juoksu alkoi!

Bettellä alkoi nyt sitten juoksu viime torstaina. Tarkka tyttö, keskiviikkona tuli 6kk ja kaksi viikkoa edellisestä.

Emäntää hermostuttaa! Nyt pitäisi vain tietää, milloin on oikea aika lähteä Kouvolaan Fredin luokse. Loppu viikosta otetaan varmaan progesteronitesti, jos saisi edes jotain osviittaa oikeasta hetkestä. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saadaan huhtikuussa pikku Bettejä ja Fredejä!

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Agilityvuosi tuli korkattua

Heti uuden vuoden päivän aamuna lähdettiin Åsan kanssa ajelemaan Hyvinkäälle agilitykisoihin. Mikäs sen mukavampaa kuin päästä kisaamaan lämmitettyyn halliin.

Ensimmäisellä radalla tuomarina oli Anne Huittinen. Hiukan tuli kiire rataantutustumiseen, kun kaikki muut olivat jo radalla, kun itse pääsin hallin ovesta sisälle. Rata vaikutti ihan mukavalta mentävältä. Hieman olin vain itse epävarma siitä, missä vaiheessa hakisin koiran halliin sisälle. Mehän ei olla aikaisemmin kisattu vieraissa halleissa. Onneksi Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa on hyvin tilaa ja kisarata vasta aivan hallin perällä, joten ei tarvitse aivan radan reunalla yrittää lämmitellä koiraa. Hain Betten sitten hyvissä ajoin ja otettiin hieman seuraamista ja käännöksiä alkuun. Tuntui ihan hyvältä, eikä ihan mahdottomasti nostanut vielä kierroksiaan. Lämmittelyesteillä kävin pikkuisen kokeilemassa, kuinka mattoalusta pitää, eikä siinä ainakaan vaikuttanut liukkaalta. Alkoi sitten neidillä kierrokset nousta, kun jouduttiin vielä odottelemaan vuoroamme. Lähtöön oli vielä rakennettu "karsinat", jonne piti mennä jo muutamaa koirakkoa ennen. Meitä ennen radalla oli aika äänekäs bortsu, joka tietenkin kiihdyttää Betteä vielä entisestään. Ahtaassa tilassa sitä oli aika vaikea saada takaisin hanskaan... Niinhän siinä sitten kävi, että Bette oli aivan täpinöissään, kun lähtöön päästin ja karkasi radalle ennen kuin olin siellä, missä olin ajatellut olevani. Toisena esteenä oli puomi, josta saatiin ylösmenokontaktivirhe, karkasi puolesta välistä alastuloa edessä olevaan putkeen väärästä päästä. Kiitos ja näkemiin siis! Ei kuunnellut sitten tippaakaan!

Lähdettiin sitten kunnon lenkille tuulettamaan tunteita. Hallista oli onneksi vapautunut häkki, johon pystyin laittamaan Betten väliajaksi. Rauhoittui sinne suhteellisen hyvin, kun vielä löysin peiton, jolla saattoi häkin peittää.

Toisen radan tuomarina oli Harri Huittinen ja radalla tietenkin pöytä. Este, jota ei vaan jostain syystä muista treenata. Paitsi, että tuli tiistaina käytyä omalla hallilla ottamassa sitä. Ei vaan ollut silloinkaan helppoa saada Betteä pysähtymään pöydälle. Omaa vuoroa odotellessa se oli nyt kuitenkin rauhallisempi ja saatiin kokoonkutsujaltakin lupa odotella hieman kauempana, kun edellinen koira oli radalla. Yritti se silti varastaa radalle, mutta sain sen kuitenkin karjaistua takaisin. Toisella yrityksellä pääsi kuitenkin livahtamaan ennen aikojaan ja jäin eri puolelle kuin olin ajatellut. Keinu onneksi onnistui ja sain hieman siinä kiinni. Pussiin se meinasi taas sotkeutua ja takakulman hypyillä hieman liukasteli. Toisessa takakulmassa olleelle putkelle luulin saaneemme kiellon, kun hieman olin hidas keppien jälkeisessä valssissa ja Bette kääntyi sen takia seuraavalta esteeltä liian aikaisin. Onneksi sain sen kuitenkin pelastettua putken oikeaan päähän. A:n kontaktit oli hyvät ja sain sen hyvin käännettyä seuraavalta hypyltä pituudelle. Siinä jäin kuitenkin hieman jälkeen, enkä päässyt jarruttamaan tarpeeksi pöydälle, josta sitten sujahtikin samantien alas, eli siitä vitonen. Pöydältä jatkettiin puomille, jossa taas hyvät kontaktit (vaikkei kuitenkaan pysähtynyt alastulolle) ja maalihyppy. Luulin siis, että tulos olisi 10, mutta saatiinkin virhe vain pöydältä. Joten sillä vitosella sijoituttiin sitten neljänsiksi.

Ihan hyvää kokemustahan tuo oli. Matolla pitäisi kyllä päästä treenaamaan, jos talvella meinaa mattohallisissa kisoissa käydä. On se kuitenkin ihan erilainen alusta kuin hiekka. Pelottaa vaan, että tuo elikko teloo itsensä, kun ei osaa matolla kynsiänsä käyttää. Treenattavaa siis edelleen riittää: lähtökontrolli, pöytä ja pussi nyt tulee tärkeimpinä mieleen. Huomattiin kyllä jo keskiviikon treeneissä, että Bette ei osaa kunnolla pussia suorittaa. Yrittää nostaa päätänsä ylös jo puolessa välissä pussia ja siksi meinaa sinne aina sotkeutua.

Seuraavat kisat varmaan käydään vasta mammaloman jälkeen... Nyt sitten treenataan kovasti juoksuun ja astutukseen asti. Ja kelkkaillaan tietysti! ;)

Käytiin vielä kotiin lähtiessä Åsan kanssa katsomassa Sokeria Mallun tallilla ja "ilmoittautumassa", että hengissä ja liikkeessä olen syksyn onnettomuudesta huolimatta. Kyllä se Sokeri vaan on ihku!