Että voi olla vaikiaa

Siis tottiksen treenaaminen, kun on tällainen kämmäröivä ohjaaja, joka palkkaa väärällä kädellä, väärään aikaan, väärään suuntaan, vai miten se nyt oli...

Haunisissa siis vierähti taas perinteisesti tiistai-ilta. Betten kanssa keskityttiin Anun valvovan silmän alla seuraamiseen, tai siis siihen mun palkkaustekniikkaan. Itseasiassa ei tuo seuraaminen tuossa kuvassa niin kamalan pahalta näytä. Hieman se on vielä väljää ja paikoitellen Bette hiukan poikittaa, mutta paikka alkaa sentään jo olla oikea. Olen kyllä onnistunut opettamaan senkin lähtemään liikkeelle "seuraa"-käskystä ennen kuin itse liikun, joten aika paljon palkkasin pelkästä perusasennosta. Siitäkin saatiin tekniikkaa vaihtamalla kenotusta pois, joten toivo vielä elää.

Cadon kanssa otettiin taas sitä himputin avo-hyppyä. Ekalla yrityksellä meni taas maahan, loput ok ja viimeksi vielä ihan kokonaisena liikkeenä. Mut tietenkin sen pitäisi onnistua yhdellä yrityksellä. Sama kävi kaukojen kanssa. Ekalla ei noussut, mutta seuraavilla kyllä. Tosi lohduttavaa!?!?!?! Olis pitänyt olla taas järkevä ja lopettaa siihen, mutta pakkohan se oli vielä liikkeestä maahanmenoa ottaa, mikä menikin sitten enemmän tai vähemmän pipariksi. Alkoi poika selkeästi jo väsymään. Milloinhan sitä oppisi vihdoin uskomaan, että sen kanssa voi treenata maksimissaan kahta liikettä samalla kertaa????

Bette pääsi vielä uudestaan kentälle. Tällä kertaa otettiin eteenistumista namipalkalla. Tuli hyvin jo pidemmältäkin matkalta. Ja pysyy hyvin istumassa paikallaan. Muutama liikkeestä maahanmeno ja istuminen tuli myös leikin varjolla otettua. Ne on sillä kyllä tosi nopeat. Piti sitten vielä kokeilla hyppyestettä pallon kanssa, ensin 75cm kevyesti yli ja ahne kun olin, niin tuli sitten testattua se kisaestekin siinä sivussa. Ei ongelmaa senkään kanssa.

Kismi-mummo pääsi sitten itsekseen taas iltalenkille. Tästäkin taitaa tulla tiistainen perinne, että mennään tuohon viereiseen puistoon kiertelemään puita. Että voi mummelilla olla hauskaa! Onneksi keksin tuon sen mielen virkistykseksi viime viikolla. Voi olla, että kaduttaa vielä joku päivä - meinaa kierrokset nousta Kismillä sen verran, että hampaat naksuu mun olkapään tasolla kuin vanhaan hyvään aikaan konsanaan agiltykentällä!