sunnuntai 20. heinäkuuta 2008

Erkkarissa

Eilinen päivä vierähtikin kokonaisuudessa belgianpaimenkoirien erikoisnäyttelyssä Kangasalla.

Suunnitelmiin tulikin pieni muutos, kun Henkan kyynerpäässä tiistaina alkanut tulehdus ei mennytkään ohi tavallisilla antibiooteilla. Useamman 38 asteen kuumeisen päivän jälkeen Henkka meni perjantai-iltana uudestaan lääkäriin, joutui antibiootti tiputukseen ja jäämään terveyskeskukseen seurantaan. Sain onneksi tungettua itseni ja Betten Eijan kyytiin, niin ei tarvinnut yksin näyttelyyn ajaa. Henkan vanhemmat lupasivat käydä hakemassa Kismin ja Cadon aamupäivällä mökille.

Herätyskellon soidessa puoli viideltä ja sateen ropistessa kattoon meinasin jo perua koko reissun, mutta lähdettiin kuitenkin reissuun. Samalla kyydillä tulivat myös Betten isän, Affen, kasvattaja Sabina sekä Betten puolisiskon, Nanan, omistaja Heidi. Mukana oli myös Eijan Jessi. Näyttelypaikalle saavuttiin hyvissä ajoin ja saatiin teltta kasatuksi lähelle kehiä. Aamun kuluessa seurueeseen liittyi vielä muita Je m'appelle koiria omistajineen.

Avoimenluokan narttuja oli näyttelyyn ilmoitettu 58kpl. Betten vuoro oli meidän seurueesta ensimmäisenä. Eija esitti Betten hienosti. Neiti seisoi kyllä ihan nätisti arvosteltavana, toisin ei sitten malttanut pitää suutaan kiinni, vaan esitti kyllä koko äänialansa kaikkien kuultavaksi... Ilmeisesti tuo kehäkäyttäytyminen vaatisi hieman harjoitusta. Arvosanaksi sai kuitenkin EHn ja tosi hyvän arvostelun, joka löytyy Betten omalta sivulta. Jessi ja Nana saivat myöskin EHt.

Loppuaika sitten seurailtiin kehiä ja rentouduttiin. Betten kanssa kävin metsälenkillä, jolla treenattiin myös hiukan esine-etsintää. Bette pääsi myös pariin kertaan uimaan. Hienosti neiti käyttäytyi koko reissun. Osasi rauhoittua kun oltiin paikoillaan ja odotti nätisti puussa kiinni kun kävin shoppailemassa tai katselemassa kehiä. Jaksoi vielä illalla innostua leikkimään patukalla ja treenaamaan vähän tottista. Kyllä tuollaisen elukan kanssa on helppo reissata! Tuli myös paljon nähtyä tuttuja, joita harvemmin tapaa.

Meidän seuruellekin tuli ihan kivaa menestystä, kun näyttelyn parhaaksi kasvattajaryhmäksi valittiin kennel Je m'appelle ja grotskujen ROP (ja BIS3) oli Betten täti Nella. Kotona oltiinkin sitten vasta puolen yön aikoihin. Rankkaahan tuo oli, mutta ihan mukavaa. Kiitos matkaseurasta ja onnittelut Sabinalle hienosta menestyksestä!

Ei kommentteja: