Niin se aika vierähtää...

... ja blogi jää vaan päivittämättä...

Mitään kummallisempaa ei täällä ole edes tapahtunut. Kevät se vain säiden suhteen soutaa ja huopaa. Nyt kyllä tuntuu taas siltä, että kevät ihan oikeasti tulee ja voisi pian aloittaa ne jälkitreenitkin. Huomenna on tietysti taas metri lunta, kun tuon ajatuksen suustani päästin!

Bette on käynyt muutamaan otteeseen hallilla. Kati on toiminut varamiehenä ohjaajanpestissä. Viime viikon tiistaina kävin ottamassa keppejä ja muutamia hyppyjä, kun sattui olemaan vanhaksi menevää HK-blöötä jääkapissa. Pitihän sille jotain käyttöä keksiä! Intoa neidillä on kyllä huomattavasti enemmän kuin malttia, mutta eiköhän se siitä. Torstaina olin vielä toko kurssilla sijaisena. Paikallaolo sujui jo kohtalaisesti. Uutena liikkeenä otettiin noutoa. Kämmäri ohjaaja onnistui sitten kahdella toistolla opettamaan koiralle, että nouto tarkoittaa sitä, että kapulaa tuodaan kolme metriä ja sitten se sylkäistään menemään. Kotona ollaan nyt sitten keskitytty siihen kapulan pitämiseen ja kantamiseen. Millähän sen pureskelun saisi pois? Muutenkin on ihan aloittelija olo, kun tuolla tyttelillä on sitä virtaa hieman enemmän kuin noilla edellisillä koulutettavilla...

Neiti on myös siirtynyt bikini-aikaan. Enpä edes muistanut, mitä se nartun hormonaalinen karvanlähtö voi olla. Aluskarva lähti oikein levyinä ja niitä tuppoja löytyy sitten joka puolelta.

Cadon kanssa on treenattu kotona metallinoutoa, kaukoja ja taaksepäin siirtymistä peruuttamalla. Sunnuntain treeneissä keksittiin taas kaiken maailman omia variaatioita jokaiseen liikkeeseen. Paikallaolo, luoksetulo ja noudot sentään onnistui. Välillä ei voi kyllä kuin nauraa, kun tuo jätkä "unohtaa" jo hyvin osaamansa liikkeet ja tekee jotain täysin odottamatonta. Esim. ruutuun lähetyksessä hakee hallin toisesta päästä luoksetulon pysäytysmerkin ja vie sen ruutuun, tai avo-hyppyä treenatessa menee hypyn jälkeen maahan. Eipä käy aika pitkäksi!

Back on Track- loimi tuntuu auttavan siihen Cadon selän jäykkyyteen. Ensimmäinen neljän viikon kuuri on nyt takana ja näyttää ainakin siltä, että käyttää selkäänsä paremmin ja venyttelee takajalkansa itse pidemmälle.

Mökillä ollaan käyty lähes joka päivä. Pääsevät koirat rauhassa juoksemaan ja leikkimään. Nyt vielä kun tuo lähin lenkitysmetsä on alettu muuttamaan teollisuusalueeksi, niin melkein helpointa on hurauttaa koirien kanssa Paraisille. Kismi ainakin nauttii siitä huomattavasti enemmän kuin "typeristä" remmilenkeistä.