keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Aksauksen jälkeistä pohdintaa...

Meinasi jo välillä melkein parku päästä treeneissä tänään, kun mikään ei tuntunut sujuvan niin hyvin kuin pitäisi. Kierrokset Bettellä nousee ihan älyttömästi kun hallissa treenaa samaan aikaan muita. Asiat, jotka onnistuu itsekseen ei sitten meinaa onnistua ryhmätreeneissä millään. No, saatiin sentään ihan onnistuneitakin suorituksia aikaiseksi.

Itseltä vaan meinaa välillä unohtua se tosiasia, että mehän ihan oikeesti ollaan vasta ykkösluokkalaisia. Ei siis voi olettaa, että kolmosen kuviot sujuisivat ongelmitta. Ja eihän me olla varsinaisesti treenattu kuin vasta vuosi. Josta juoksujen ja mun sairaslomien takia voi jo laskea 4-5 kuukautta pois. Eli ei vaan pitäisi odottaa itseltä liikoja...

Mutta tärkeintähän on, että koira nauttii tekemisestä! Ja ohjaajakin edes joskus... ;)

Ei kommentteja: