Maarianhaminaan päästyä käväistiin kaupassa ja jatkettiin matkaa vuokramökille. Laivalla jo kävi selville, että olemme mökin ensimmäiset viralliset vieraat ja mökin omistajalla on musta belggari. Pienet on piirit... Komea mökki Ytterbystä sitten löytyikin. Mukavasti omassa rauhassa, niin saivat koiratkin olla vapaana pihalla. Voi kyllä suositella lämpimästi! Pistäkäähän muistiin Viking Linen mökki nro 072970.
Illalla käytiin vielä kävelemässä Maarianhaminan keskustassa. Puusilmä ei tietenkään osaa levätä lomallakaan...
Lauantai aamu valkeni aurinkoisena ja lähdettiin etsimään kisapaikkaa. Googlen varsin mainioista ajo-ohjeista huolimatta löydettiin perille. Tosin taidettiin tehdä useamman kilometrin kiepaus aivan loppusuoralla. Jos ei oltais käännytty ohjeiden mukaan, olisi kisapaikalle ollut n. 300m... Täytyy varmaan laittaa navigaattorin hankinta vakavasti harkintaan.
Melko pian päästiinkin tutustumaan ensimmäiseen rataan, joka oli hyppyrata. Aivan mahdotonta kisapaniikkia ei tällä kertaa esiintynyt. Hieman vaan mietitytti aloitus, hypyltä avoimessa kulmassa oleville kepeille ja pujottelun kotikenttää kapeammat välit. Hyvin rata kuitenkin meni. Yksi kielto puolessa välissä olleelle putkelle, eli tuloksena 5vp ja sillä luokkavoitto.
Päivän toinen rata oli agilityrata. Radan alussa oli taas muutama miettimistä vaativa kohta, joista kuitenkin suoriuduttiin hyvin. Kontaktit onnistuivat kaikki. Valitettavasti toiseksi viimeisenä olleelle muurille ei Betten askel sopinut, vaan rysäytti siitä läpi. Tuloksena tältäkin radalta 5 voiton kera.
Loppupäivä vietettiinkin sitten mökillä lepäillen ja tuli sitä käytyä kolmosluokan kisojakin katsomassa. Hirveän pitkään ei vaan jaksettu paahteisella kentällä kärvistellä. Kesäkeli yllätti matkailijan, kun ei tullut edes shortseja pakanneeksi matkaan!
Sunnuntai aamuna olikin taas pilvistä ja hieman satelikin kisapaikalle ajeltaessa. Sateenvarjon alta sai seurata pienempien säkäryhmien koirien suorituksia. Onneksi sade kuitenkin lakkasi ennen maksien rataan tutustumista. Tällä radalla olikin vauhdikas alku: hyppy-rengas-pituus-puomi aivan suorassa linjassa. Tiesin kyllä, että sateen kastelemalle puomille täytyy ottaa kunnon haltuunotto ja parhaani yritinkin. Bette kuitenkin liukastui puomin päällä ja sekosi jalkoihinsa sen verran, että tipahti (onneksi jaloilleen) alas laskevan osan puolesta välistä. Ennen päädyssä ollutta mutkaputkea tuli pieni ohjaajan sijoittumisvirhe, jolloin Bette ei aivan suoraviivaisesti edennyt putkeen ja saatiin siitä kielto. Yksi rima tuli vielä A-esteen jälkeen alas, eli tulos 15 ja tällä sijoituttiin siskopuoli Jessin jälkeen toisiksi. Kaikki muut kilpakumppanit hylkääntyivät...
Cadokin pääsi välillä haistelemaan kisatunnelmaa ja tekemään vähän tokoa ja pujottelua.
Lopputuloksena saatiin siis 55euron edestä lahjakortteja VikingLinelle shoppailuun, 12kg koiranruokaa, pari savikippoa ja yhden pokaalin. Kaikkiin ratoihin sai olla ihan tyytyväinen ja Betten käyttäytymiseen kispaikalla ylipäätänsä. Oikeastaan ei edes harmita, vaikkei niitä nollia saatukaan. Ykkösissä on ihan mukava kerätä kisakokemusta.
Kotimatka menikin taas ihan mukavasti tuhlatessa lahjakortteja. Karkkia taitaa nyt riittää useammaksikin viikoksi. Mukava oli kuitenkin palata viikonlopun aikana vihertyneeseen Turkuun. Ahvenanmaalle täytyy kyllä päästä toistekin kesäaikaan kisaamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti